Tässä kerron hieman veneilyharrastuksestani. Veneillyt olen koko ikäni aina poikasvuosista lähtien, niin purjeveneellä kuin moottoriveneilläkin ja
muutamia veneitä rakennellutkin. En silti pidä itseäni varsinaisesti "merikarhuna" ja taidotkin ovat itse hankkittuja, kokeilemalla ja kirjoja lukemalla. Välillä ollaan kartalla, ja joskus ei vissiin olla. Pääasia ei ole mailit, vaan mukava ja rento veneretki jonnekin, ilman suurta suunnittelua. Saaristomeri on tullut tutuksi, ja vähän muuallakin on koluttu.
(Utklippan, Ruotsi, 2009)
S/Y Proaina, 1985 Spray 33
( Bruce Roberts), Teräsrunkoinen, pitkäkölinen, LOA 11,2m LOD 10,03m, leveys 3,6m, syväys 1,2m
Rek.T 5451
VHF MMSI: 230019580
Kutsu: OJ8073
Veneemme varustus:
Navigointi hoituu kahdella karttasplotterilla ja kahdella käsi gps laitteella, lisänä pino paperikarttoja +(isomittakaavaiset) ja muut normaalit navigointiin liittyvät välineet. Syvyystietoa näyttää toinen splottereista, matkatietoja kaikki koneet. Tutkaa ei ole, mutta uusin vhf laitteemme näyttää ais-tietoa, joten ainakin isommat laivat näkyvät tietoineen(nimi, kutsu, nopeus, suunta jne. jne.), muuten venessämme on 2x vhs ja 1x käsi-vhs, molemmilla kiinteillä radioilla on oma antenni. Kompasseja on kolme. ((2xplotteri+tietokone oli kovassa käytössä))
Kuten kuvasta näkee, ei plotterimme ole mikään 32 tuuman televisio, mutta kyllä ihan toimivia ovat nämä halvemmatkin värkit. Yksi kallis kone on (huonompi) kuin pari halvempaa, meilläkin oli käyttöä molemmille plottereille, joihin onneksi kävi samat kartat, kannattaakin panostaa laitteiden ja karttojen yhteensopivuuteen ja siihen, että ne eivät ole samassa virtapiirissä ja kilahda kerralla, usko tai älä. Toki ruudun koko saisi olla isompi, mutta mielellään ei lisää sähkön kulutusta. Ja tosi merimies ostaa 1000 euron paperikartat, joita tarvitsee sitten tunnin pari kutakin, no......, ostaa ken tahtoo. Toinen koneemme on Lowrance, muuten melko samanoloinen kuin tuo kuvan kone, mutta sisäisellä antennilla, ja se meni vaihtoon, koska se ei löytänyt kunnolla satelliittejä, liikaa katonkulman alla, vaikka ulkona olikin.
Säätietoja saadaan radiosta ja mantereella tietokoneesta (jos toimivat), kannettavia on mukana kaksin kappalein ja toisessa niistäkin pyörii karttaohjelmat, sääfax saapui ensikaudeksi, teknistyminen valtaa näköjään minutkin. Ennustava sääasema toki näyttää lähiajan muutokset ja kiva siitä on muutakin katsella, esim. tuulen nopeutta yms., mutta sää on kuitenkin matkan kannalta oleellisi asia.Pitkällä avomerellä ollessa ei säätiedot enää kuulu VHF-radiosta, eikä tavallisen radion ohjelmista ainakaan saa tolkkua, netti ei yhteyden puutteen takia toimi, joten sääfax oli hankintalistalla, kunhan tietoa kertyy tuostakin asiasta lisää, niin ei se ainakaan huonoa tee.
Venessämme on kaksi ohauspistettä, hydraulinen sisällä ja mekaaninen ulkona ja lisäksi jämerä autopilotti. ((ehdotoomasti kaksi tai kolme toisistaan riippumatonta ohjausta))
Tankkeihin mahtuu dieseliä yli 600 litraa ja vettä mahtuu vesitankkeihin 460 litraa. Wc-jäte menee omaan tankkiinsa 120l ja Reflex lämmitimmellä on oma tankkinsa, mitä voi tankata pumpulla päätankeista nappia painamalla. ((kaminan hattu uusiksi, ei kestä kovaa keliä)) Nyt saatiin uusi H-mallinen piipun pää ja se toimii hieman paremmin, mutta vieläkin sattaa savut tulla kovalla tuulella sisään, täytyy ilmeisesti lisätä vetoa, joko tekemällä reikä alas savupiippuun tai laittamalla puhallin/imuri tai jokin takaiskuventtiilisysteemi.
Purjeita on vain isopurje ja pari keulapurjetta ja myrskyfokka. Purjeen korjausvälineet on mukana. Itse tehty puomi on mukana, joten voidaan levittää keulapurjeita sopivasti. Myrskyä varten on iso laskuvarjoankkuri ja pienempi pussi perään vakauttamaan kulkua. Ankkureita on kaksi + vara-ankkuri varustettuna ketjuilla ja köysillä. Köyttä on mukana reilusti, pisin n. 90m/18mm, sitten menee solmimiseksi jos pitempiä joskus tarvitaan. ((2x40m köysi+ 90m, 20mm paksua)) ---Nyt saatiin toinen isopurje matkan jälkeen hankittua, vanha alkoikin olemaan aika revityn oloinen.
Pelastuslauttoja on nyt kaksi, koska en saanut vanhaa ajoissa tarkistettua, niin hankittiin toinen kassimallinen lisäksi. Lisäksi on veneen ympäri pelastusliina ja valjaat kaikille. Meillä on myös pelastuspuvut (Ursuk Oy) ja pauklkuliivit sekä tavalliset pelastusliivit. Hätäraketit ja -soihdut ovat veneessä, sekä 3x sammutin. Mukanamme on nyt myös uusi Spot-lähetin, jota kokeilemme, saa nähdä näyttääkö tuo uutuusvekotin sijaintimme kotiväelle. Kys. laite toimii meillä myös hätälähettimenä, jos jotakin vakavampaa sattuisi.
(Erinomaisesti toimii tuo SPOT-lähetin koko matkan(Islanti-Suomi 2009), paikkatietoa saapui kotiväelle ja osa vielä hienoilla valokuvilla lisättynä, ei tosin omia kuvia, eikä ollut kuvia keskeltä merta. Lähettimen lithium akut kestivät hyvin koko matkan. Viimesimmän tiedon mukaan hälytyksestä kestää n. 20 min kun varmistussoitto tulee, jos hälytysnappia on painettu, ja jos esim. kotiväki tai henkilö jolle tarkistussoitto tulee, ilmoittaa heti meripelastuskeskukseen, lähtee homma pyörimään, muuten vie toiset 20 min. tai jopa enemmän. Toimiva laite kuitenkin, ja paikkaviesteillä voi varmistaa, että tosiaan toimii.)
MATKALLA TAAS, VUOSI 2010
Huoltotöihin ja muutamiin parannuksiin nmeni odotettua enemmän aikaa, mutta saatiin Proaina kuitenkin purjehduskuntoon kesäkuun alkuun.
Nauvo-Hanko-Parainen
Ryskittiin vasta-aaltoon 10.6. kohti Hankoa, yövytiin luonnonsatamassa lähellä Kasnäsiä, käytiin tankkaamassa ja ryskittiin taas, mistä lie taas tämänkin vastatuulen osasi juuri nyt tänne, ei voinut luoviakkaan näin karikkoisilla vesillä, vaikka sitäkin koitettiin, lopulta aallot kasvoivat, joten luovittiin koneella auttaen. Hangossa ajettiin Kappelisatamaan, koska sukelluskalastuskisan lähtö olisi sieltä lauantaina. Kappelisatamassa on iso laituri lastausta varten, mutta yöpyä ei siellä saa, mutta nyt tuuli jo niin, ettei poiskaan ajettu.
Lauantaina yritimme sitten lähteä kohti kisa-aluettamme, mutta aallokko ja terve järki ajoi meidät takaisin laituriin, ei menty sitten kisoihin ollenkaan, vaikka osa porukasta meni toisilla veneillä ja taisteli urheasti allokossa uiden ja sukeltaen, kalojakin löytyi mutta vähemmän kuin normaalisti.
Paraisille palailimme Kasnäsin kautta, saunaa ja hyvästä aamupalasta nauttien. Kasnäsiä arvostan satamana koska aamupala on kohtuuhintainen 7e ja satamamaksu 20e saunalla ja vaikka vielä aamusaunakin, 28e ja pääsee perhe kylpylään venepaikan lisäksi, ja onhan siellä muutakin.
Parainen-luonnonsatama-Kasnäs-Parainen 16.6.-18.6.
Pikainen kylpyläreissu, hienot tuulet molempiin suuntiin suotuisat ja tarpeeksi, mentiin isopurjetta hyödyntäen ja palattiin fokka ja staysail lisänä, spiirapuomilla fokkaa levittäen, 4-6 solmua oli mukava vauhti. Paraisten laituriin tulo vain on etelä-tuulilla kurja homma, niin nytkin.
Olihan matkalla toki pieni jännityksen hetkikin, kun moottori sammui juuri kapeimmassa kohtaa salmea ja juuri kun olin jo pussittanut kaikki purjeet. Luulin kyllä koneen imevän toisesta tankista, joten en kiinnittänyt mitään huomiota kys. tankkiin ja näin sitten kävi. Tosi pika-pika-vauhtia staysail ylös ja saatiin ohjattua ilman ongelmia sen aikaa kun ilmasin koneen.
(ILMAUS: ruuvi auki suodattimen päältä, pumppaus siirtopumpulla käsin, kun polttoainetta alkoi valumaan, ruuvi kiinni, viimeinen ruiskuputki auki suuttimesta ja konetta pyörittäen, taas kun ainetta valui, putki kiinni ja johan lähti kun starttasi.) Joskus saattaa joutua vielä muitakin "ruuveja" ilmaamaan, kuten siirtopumpun, mutta onneksi ei nyt.
KESÄ-HEINÄKUU 2010
Tähän on mahtunut monia pikkureissuja saarille ja takaisin. Yksi pitempikin matka saatiin aikaiseksi, mentiin Juhannus-juhlien jälkeen Viron Hiidenmaal
le kaupoille ja siitä jatkoimme Gotlantiin, sitten pikkuhiljaa Ruotsin rannikkoa ylöspäin ja lopuksi Svenska Högarna ja siitä Kökariin. Kunhan ehdin, laitan matkasta kuvia ja muuta matkalla sattunutta. Kelit oli kyllä loistavat!!!
Erika yökkää matkalla Lehtmaan (Hiidenmaalla)
Lehtma,Hiidenmaa, Viro. Loistava uimaranta vasemmalla, satama oikealla, ei muuta palvelua kuin suihkut, wc, polttoainetta voi tilata satamakapteenilta, taksi n. 200EEK suunta Kärdlaan, jossa kauppoja, myös autonvuokrausmahdollisuus, joka on suht edullinen. Ja kerran vielä, Viron rannikko on matalaa ja vaihtelevaa ja kartat eivät ole ajan tasalla joka kohdin, myrskyllä erittäin vaaralliset, sillä aalto nousee helposti isoksi, esim tähänkin satamaan sopivalla tuulella.
Kappelisatama, Gotland, oli parempi vaihtoehto kuin laituri lähellä olevan kaivosalueen vieressä (Pläse), joka myöskin on merkitty satamakirjoihin, vaikka en ymmärrä miksi. Täällä nyt voi yöpyä rauhassa vaikka muuten en paikasta suurempia "kiksejä" saanut.
Gotlannin rannat ovat kyllä hienoja ja jylhiä, mutta jos on käynyt Färsaarilla, niin siellä vasta huimat rannat ja vuoret onkin.
UP/TAKAISIN YLÖS
Virolainen Jommy Gotlannin Lickershamnissa 6/2010
Liettualainen moottorijahti karautti kiville Likershamnin edustalla ja tarjouduin sukeltamaan ja kuvaamaan potkurivauriot, pahat olivat, mollemmat potkurit käyttökelvottomia. Itse väistin ne samat kivet juuri viime hetkellä kun tähystäjä huomasi veden värin muuttuvan, että siinä oli matalaa. Kannattaisko katsoa välillä uloskin?
Seuraavana Visby, tosin emme siellä kuluttaneet kuin pari yötä. Hauskin tapaus oli, kun nautimme kuohujuomaa nurmikolla, muurin vierellä rannalla, niin pari poliisia tuli ja kysyi, että juommeko alkoholia, no minä siihen, että totta kai, mutta sitten nuo kysyivät, että mistä ollaan ja kun sanoin, että Suomesta, nauroivat ja totesivat, että emmehän me voineet tietää, ettei siinä saa julkisesti viinaksia nauttia, höpisivät vielä jotain ja lähtivät kiusaamaan seuraavia. Juotiin juomat loppuun ja lähdimme pois. Lieko ollut kyse "rantojen putsauksesta", kun oli tulossa poliitikkoja saarelle, jollekkin "päiville", höh, eipä kiinnostanut meitä. Siispä merelle ja suunta kohti Ruotsia, mantereelle vaihteeksi. Siinä viikko vierähti nopsaan, seilatessa pohjoista kohti, rantoja koluten ja kaupungeissa shoppaillen.
Ruotsalaista saaristomaisemaa parhaimmillaan......
Svenska Högarna tornista kuvattuna.
Svenska Högarna, tässä kohdassa sai veneen aivan kallion kylkeen, alla oli pari metriä vettä. Ainokainen laituri on jonkin matkaa keulamme edessä, mutta siihen oli jo ehtinyt 4 ruotsalaisvenettä, tiukkaan parkkiin, sillä laiturin tumppi ei ole kovin iso. Kaukana takanamme näkyy vene ainokaisessa poijussa, joka paikalla on, muuten rantautuminen onnistuu ankkuri taakse ja keula kiinni rantakallion lenkkeihin tai kalliokiilaa käyttäen.
Tämmöne tappi tuli kohalle(Svenska Björn), jotta piti oikein kurssia muuttaa ja kohta muutetiin kurssi kohti Kökaria, kun ei sitten millään menny vastatuuleen, pienestä oli kiinni, mutta saatiin paremmat vauhdit suunnan muutoksella. Kökarissa oli veneitä aivan liiaksi asti ja jäätiin killumaan ankkuriin. Yöllä oli ukkoskuuro hajoittanut puhelinyhteydet mastosta ja kaupassakin piti maksaa käteisellä, kun maksupääteyhteudet ei toimineet, onneksi oli hiukan rahaa taskussa, silllä ei olisi ollut kiva pyöräillä sitä kauppareittiä toistamiseen, meidän venepyörät kun ovat jo aikas risoja ja laakerit paukkuu.
.
UP/TAKAISIN YLÖS
27.8.2010
Paraisilta suorinta reittiä kustaviin, sukelluskalastuskisat odottavat. Sopivan päivämatkan päästä löytyi Lootholman vierassatama. Täysin uusittu, uudet saunatilat, ravintola, laituripaikkoja mukavasti isommillekin veneille, tosin väylä tänne on 2m syvä, löytyy polttoainetta, septin tyhjennys (siitä iso plussa) ja satamamaksu 20e sähköllä ja 15e ilman.
Siitä vain sisään merkittyä väylää, kaislikon siimekseen, kohti Lootholman satamaa.
ISLANTI-SUOMI 2009
Ursukin pelastautumispuvun testaus jäättikkövirrassa.
Maisema Islannin etelärannalta
Olemme vihdoin paasseet liikkeelle, oma nettikone temppuilee (Win. VistaBusiness= ##??¤), joten joudun kayttamaan naita muita paikallisia laitteita. (Jos välillä äät ja ööt puuttuu, niin se johtunee paikallisista koneista, mistä en löytänyt kyseisiä kirjaimia sitten millään.)
Olemme nyt 5.6.2009 Vestmann-saarilla, kiva pieni Heyman-saari ja sen satama, ei satamamaksuja, vesikin on ilmaista, mutta sähkosta joutuu jotain maksamaan. Todella ystävällistä ja auttavaista porukkaa, jos täällä olisi trooppinen ilmasto vielä, niin ...
Tulimme Keflavikista, jossa olimme jossain (siis oltiin oikeasti ihan "pihalla" sataman paikasta??) kalasatamassa yöta. Tulomatkalla katselimme valaita ja monia delfiinejä, jotka seurailivat venettä. Kalastimme turskaa ja seitiä, tuntuu olevan kalaisaa paikkaa, heti nappaa kun pilkin tiputtaa alas, kunhan on sopivalla "pakalla".
Keli oli aluksi aika rullaavaa, ehkä noin kaksimetrisiä aaltoja, mutta loppumatkaa ajoimme koneella, kun tuuli ei riittanyt.Koneemme hyytyi matkalla Heimaneyelle, mutta sain sen taas käyntiin, ilmavaivoja, kyllä pelästytti. Nyt on luvattu mukavaa keliä, joten on pakko suunnata färsaarille. - lisäys; Kun lähdimme Reykjavikista, oli venessä alhaalla olo miltei mahdotonta, ei ainakaan tehnyt mieli kokata. Piti sitten laittaa laastari korvan taakse, niin johan alkoi helpottamaan.
Matka Färsaarille.
Keli oli melko tuulinen. Noin 100 mailia Islannin rannikolta saimme kokea noin. 40 solmun tuulen, joka oli vastainen, ei kiva kokemus ja tuli sitten kokeiltua para-ankkuriammekin.
Sain jälkeenpäin havaita, että tuulimittarimme näyttää reilusti alakanttiin, joten tuuli lienee ollut ainakin 50 solmua, takaisin ei suomipoika käänny, siis myötäseen olisi voinut lasketella ilman laskuvarjon heittämistä yli laidan, mutta olin jo niin poikki ja jäässä, että piti tehdä niin kuin teimme, purjeethan oli jo laskettu kaatumisvaaran vuoksi, sillä puuskat olivat kovia. Ajauduimme vain muutaman mailin koko yön aikana tai niinä tunteina kun olimme ankkurissa, vene keinahteli todella rajusti, mutta miehistö otti torkut, välillä heräten astioiden lenellessä ulos kaapeistaan.
Muutaman tunnin kolistelun jalkeen jatkoimme matkaa.
Para-ankkurin ylösotto oli suomalaisen sisun ja rämäpäisyyden työvoitto, siinä aallokossa en usko että monikaan olisi muuta tehnyt kuin katkaissut köyden, mutta minä konttasin keulaan ja annoin Erikalle ajo-ohjeita joiden mukaan hän yritti ajaa veneen pintapoijun kohdalle, siirtää vaihteen vapaalle ja..... perk...kun heitti heti poikittain ja meinasi ukko pudota yli laidan. Sain viimein poijusta kiinni ja aloin vetää varjoa nurinperin sisään, ei enää voimat riittäneet, huusin Erikalle, että jätä ruori ja tule apuun, manasin kaikki rumat sanat ja kiskoimme kuin hullut, sisään tuli. Olisko voinut vinssata, olisi varmaan jos olisi saanut köyden ulottumaan sinne vinssille, vaatii pientä säätöä tuokin homma, mutta tulihan hoidettua noinkin. Ja ottakaa huomioon, että koko ajan aallot olivat korkeita ja kannella oli hankala olla edes polvillaan.
Saimme 25 mailia ennen Vestmannasundia VHF-puhelimella infoa virran suunnasta ja siinä samalla "rivien välistä" nuhteita siitä, ettei meillä ollut minkäänlaisia virtauksista kertovia karttoja mukanamme tältä alueelta. Surffailimme kuusimetrisissä aalloissa veneemme suoraan salmeen ja saimme kokea mahtavan virran vaikutuksen, onneksi meille suotuisan. Minusta paikka oli koko matkan hauskin, en ole kokenut vastaavaa ennen veneellä, huimaa vauhtia aallon mukana, mitä nyt välillä lipsahti ja Erikan kalpeasta naamasta näki, että hurjaa oli. Nyt vasta ymmäsin miksi niista virroista ja tuulien suunnista aina puhutaan niin paljon. Islanti Faroe meni 4vrk aikaa, mutta tuuli oli koko ajan melkein vastainen. Aaltopoijut oli Färsaarilla tälläkertaa väärässä paikassa, kun kysyin aalloista, piti olla vain puolimetrisiä ja kuutta oli, minusta varsin hupaisaa.
Saavuimme Farsaarille (Faroe) 9.6.2009
Olimme kiinnittyneet toisen purjeveneen kylkeen ja olimme sisallä veneessa tutkimassa virtataulukoita ja karttoja kun veneeseemme iski jokin....., vene heilui ja paukkui ja rytisi. Menimme kannelle katsomaan ja huomasimme, etta iso vene oli tullut keulapiikkiimme, keulapiikkimme oli lävistanyt toisen veneen, oltiin siina vahän ymmällamme. No vakuutustarkastaja tuli heti ja vene vietiin telakalle, siis omamme ja huomenna se on toivottavasti valmis. 12.6. eli huomenna jatketaan matkaa Shetlantiin.
Keulan kaiteet menivat korjaukseen. Katsotaan huomenna, millaiset ovat uudet. Kalaveneeseen tuli ammottava reikä partaaseen.
Saatiin kaiteet yön aikana, puolalaista käsityötä, lisäksi tuli tukku euroja, jos käsityö ei miellytä, nopaa toimintaa paikalliselta vakuutusyhtiöltä. Onneksi oli teräsvene, muoviveneelle olisi voinut tulla pahempia vaurioita ja missä korjaukset olisi tehty kunnolla??
Foula
14.6.2009
Nyt olemme saapuneet Shetlantiin, saarista Foula nakyi ensimmaisena. Keli oli taas tiukkaa vastatuulta, mutta siita huolimatta olimme Shetlannissa kahden vuorokauden kuluttua. Meri oli aluksi aika hurjana, mutta loppumatkasta oli valilla jopa tyynia kohtia, moottori kehiin ja lisaa vauhtia.
Saavuimme 14.6. Scalloway nimiseen paikkaan, ihan kohtuullinen vieraslaituri, jossa olemme yksin, mita nyt bubin asiakkaat tulevat ja menevat omilla pikku veneillaan. Tullia ei ollut eika loytynyt ennen kuin menimme autolla (liftilla) Lervickiin ja haimme tullin paperin, joka pitaa tayttaa ja laittaa osa siita postiin, no niin teemme. Sanoivat, etta olisi pitanyt hakea laput satamatoimistosta, mutta kun saavuimme sunnuntaina, olivat kaikki vissiin bubissa, no sama meille. Tässä boatclubissa on ihan hyvat suihkut ja bub ihan laiturin päässä ja pesukonekin loytyy, hinta 5 eur per vene ja 1 eur per henki vuorokaudessa. Tuli katsastettua myos viskin hinta 1,50 puntaa per small paukku.
Seuraava etappi on Lerwick, koska myrsky lahestyy lannesta ja siirrymme paakaupunkiin suojaan. Sielta lahdetaan kohti Norjaa.
Lerwick on mukavannakoinen kaupunki, ihan tulee merirosvotarinat mieleen, jo senkin takia, etta joka asiasta rahastetaan erikseen, suihkusta 1 punta/ 15 min., sahko 6+1Puntaa (+1 punta per vrk) laituripaikka veneen mittojen mukaan 0,70/m. No ei noihin kuole, kannattaa silti kayda Lerwikissa, mutta etelan puoleinen laituri ehdittomasti, ei lautan kanssa samaan altaaseen.
.
Ollaan Norjassa, saavuttiin juhannuspaivana Utsiran saarelle,pohjoispuolen satamaan, joka on noin 15 mailia lanteen Haugesundista. Kiva pieni saari, yksi kauppa ja erittain hyvin varusteltu olikin. Grillasimme hyvat makkarat laiturilla ja liputimme juhlan kunniaksi.
Seuraavana paivana purjehdimme mukavassa myotatuulessa Tanangeriin (huom. ei Stavanger, mutta lahella on) Satamamaksu 100 NOK, silla saa suihkut ja vessan, ehka jotain muutakin, taytyy lahtea katsomaan. Sukeltamaankin olisi paastava, katsotaan ehdinko. Juu ehdin, ei ollut muuta kuin parvi pieniä lyyria ja kyltti, sukeltaminen kielletty. Täällä on kyllä siisti hotelli, tytöt ovat oikein uniformuissa.
Seuraavana bongattiin Egersund, ajeltiin vuonoja pitkin sisään ja harbourmaster oli jo käsi ojossa vastassa, 125 NOK Tack. Kaupunki oli pikkuinen siisti kylä, ei viihdytty kovin kauan. Laituri jäi kuitenkin mieliin, satamamestarin koju oli laiturin päässä, ei rannalla.
Farsund oli seuraavana, matkalla ohitettiin rajussa myötätuulessa Listan kärki rajuine aallokoineen. Farsund oli viehättävä paikka (täydet 10 pistettä), ilmainen laituri ja sähkö, aamulla saatiin tuoreet lehdet ja sämpylät veneeseen, tästä voisi jokainen satama ottaa mallia. Olimme täällä pari yöta ja korjailimme kovassa tuulessa revennyttä isopurjettamme ja kiristimme pultit peräsimen akselilla olevasta ohjaukseen liittyvästä vivusta, oli päässyt luistamaan kovassa kelissä ja tulimme satamaan vajaakuntoisena.
Höllen, kesä alkoi todella, jokisuiston hiekkaranta kutsui kastamaan varpaat, ei enempää, vesi oli kylmää. Oltiin marinan laiturissa yö, ei tullut satamamaksun kerääjää, sähkötkin saatiin ja pestiin makealla vedellä paatin kansi. Juotiin SmirnoffIcet ja syötiin wienerpylsat ja nautittiin auringosta, n. 27 astetta. Tavattiin kanadalainen vene, mukavaa sakkia, tulivat Välimereltä ostamallaan moottoriveneellä.
Kristiansand, tankkaus ja sitten yritettiin lähteä Tanskaan, ei onnistunut, keli oli vastaan ja lujaa, ohjaus levisi jälleen, tällä kertaa meni hydrauliikkaputki puhki. Otettiin suunta sisäsaaristoon ja ajettiin Gamla Hellesundiin ja laitettiin vene kiinni löytämämme luonnonsataman kallioon, ankkuri perään ja sukelluspuku päälle ja veteen. Harppuunoin huulikalan, muuta ei juuri ollutkaan. Tämä saaren kärki oli jonkinmoinen puistoalue, johon voi vapaasti rantautua. Muutenkin nämä sisäsaariston alueet ovat hienoja upeine taloineen ja miljoonine veneineen ja (miljoonaveneineen).
Seuraavana päivänä ajoimme ahtaita mutta mukavia väyliä Lillesandiin. Odottielimme tuulen tyyntymistä, jotta pääsemme lähtemään Tanskaan. Lillesand on oikea menomesta kesäisin, mielettömästi veneitä ja sakkia. Söimme ja huilasimme ja sitten...
Skagen oli koko yön seilaamisen jälkeen näkyvissä, kun kippari (minä) teki päätöksen, että suunta otetaankin nyt Ruotsin Marstrandiin, siis yhtä soittoa yli vaan.
Marstrand, pakko kokea, varsinkin näin purjehduskilpailujen aikaan, olivat saaneet haalittua tänne kaikki purjeveneet koko kuningaskunnasta, ahdasta ja tunnelmaa. Ihan uskomaton turistirysä.
Bua ja sen edustalla oleva saari Ustö, olimme ankkurissa yötä, sillä emme menneet yöllä sisään kylään, täällä pitää olla paikalla jo hyvissä ajoin iltapäivällä jos haluaa saada paikan laiturista. Uimme ja sukelsimme, huomasin peräsimen pulttien olevan löysällä, joten kiristimme ne, olisivat katkenneet seuraavassa myrskyssä. Emme nähneet kampelan kampelaa, mutta hylkeitä alueella oli varsin runsaasti. Nyt olemme Buassa ja kirjoittelen kirjastossa tätä juttua. Buan pieni kalasatama, edullinen, siellä saa myös pyykit pestyä, kaupat ovat lähellä, n. 1km ja matkamme paras loppis osui eteemme Buassa, olisimme voineet ostaa kaiken, jos olisi mahtunut veneeseen. Hyvä paikka tankata ruokatavaraa yms. veneeseen, edullisimpia kauppoja matkallamme.
2.7.2009 Skallkroken, oli sitten vuorossa oleva yöpymissatama, pieni ja ystävällismielinen, pieni lahjakin saatiin saavuttaessa satamaan. Rauhallinen yöpymissatama, ei paljon muuta.
3.7.2009 Torekov, pieni rantapaikka rantaravintoloineen oli seuraava satamamme, upea hiekkaranta, jossa sukeltelimme ja näimme piikkikampelan ja punatäpläkampeloita, emme kuitenkaan kalastaneet.
4.7.2009 Domsten, pikkuinen satama, hiekkaranta uimareille, satamassa kioski, ei kovin kummoinen paikka, mutta ei veneitäkään tungokseksi asti.
5.7.2009 Höllviken, kun olimme ensin seilanneet Tanskan ja Ruotsin välistä, alittaneet Malmö-Kööpenhamina sillan, väistelleet jos jonkinmoista alusta, saavuimme Fasterbokanaalin suulle, hintava paikka, jossa kuitenkin yövyimme, jatkaaksemme matkaamme Itämeren puolelle heti seuraavana päivänä.
Nyt alkoi sitten kesä loppua, sillä edelliset kaksi viikkoa onkin ollut melkein 30 astetta lämmintä, paluu arkeen alkaa häämöttämään.
6.7.2009 Ystad, iso paikka edellisiin verrattuna, kiinnitymme saksalaisen veneen kylkeen, ahdasta oli, hyvä kun mahduimme sekaan. Kaupungissa oli tivoli, markkinat ja rannassa oli venetarvikeliike, joka myi käytettyä ja uutta, löytyy mitä vain tavaraa, harmitti vain, kun sulkivat liikkeen juuri kun sen löysimme, liikkeellä näytti olevan suomalais-syntyinen omistaja tai ainakin rouva puhui suomea. Täällä viihtyy parikin yötä helposti.
Allingen(Bornholm) täysi satama, hauska tapa parkkeerata vene. Koitappa löytää omasi??
Kuva on Bornholmin, Hammerhusin- linnan kupeesta (Sukelluskalastuksen PM alueelta), tuuli oli n. 10 m/s, puuskissa enemmän. Sinilevää erittäin runsaasti pitkin merta.
Utklippan on pieni majakkasaari ruotsin rannikolla, se oli matkamme seuraava määränpää, tuuli voimistui matkalla ja kova takatuuli teki purjehtimisesta vaativaa, mutta matka taittui nopeasti. Muutama reivin naruista repeytyi irti, mutta vanha isopurje selviytyi muuten loistavasti, mittarin näyttäessä vauhdiksi jopa 9 solmua, kun normaali matkavauhtimme on noin. 5 solmua. Perillä olimme iltasella, mutta kuitenkin ennen pimeää, mikä olisikin tehnyt sisäänajosta astetta vaativamman operaation, sillä aallokko velloi melkoisena.
Utklippan ei anna kummoistakaan suojaa tuulelta, mutta alloilta kyllä. Majakanvartija ajoi viereemme heti kiinnittymisen jälkeen käsi ojossa satamamaksua pyyteli, vähällä oli saada turp...., no se kai oli hänen työtään, ja taisin olla vähän ärtyisä 10 tunnin ohjaamisen jälkeen. Utklippanilta saa livekuvaa nettikamerasta ja siellä toimii myös netti erinomaisesti ja ilmaiseksi. http://webbkameror.se/webbkameror/utklippan/index.php Ompelimme purjeen kasaan seuraavana päivänä ja jatkoimme sitä seuraavana aamuna matkaa.
Kristianopelissa oli matkan tähän asti tiukin kiinnittäytymispaikka. Satamamestari näytti paikkaa, mihin piti pujotella poijun ja melko kalliin näköisen veneen välistä. Tuuli hankaloitti tehtävää entisestään, mutta selvittiin ilman naarmuja. Veneitä tuli vielä lisää ja aamulla jouduttiin hetki odottelemaan että päästiin lähtemään. Satamassa oli ilmainen pesukoneiden käyttö minkä huomasi, jonoa niin paljon että, pyykit saatiin pois puoliltaöin.
Kalmar ja satama aivan keskustan tuntumassa, lähin ostoskeskus on aivan laitureiden vieressä. Käytiin katsastamassa kaupungin suurin nähtävyys, Kalmarin linna. Suomalaisia veneitä kiinnittyi molemmille puolille, meriläismallinen moottorivene ja betonista itsetehty purjevene. Ihan sisimpään sataman koloon emme uskaltautuneet, vaan jäimme kauemmas, missä oli paremmin tilaa. Ruotsalaiset tunkevat aina tiukimpaan paikkaan, no he sen taitavat meitä paremmin. Kalmar on iso paikka ja kaikki tarvittava löytyy varmasti vaativimmallekkin turistille.
Ööland ja Byxelkrok. Kalmarista jatkettiin ensin moottorilla ja myöhemmin purjeilla mukavassa tuulessa kohti Öölannin pohjoiskärkeä. Illalla taivas synkkeni rannikolla ja alkoi ukkostaa.Ei onneksi osunut kohdalle, vaikka läheltä meni. Byxelkrokin satama oli aivan täysi, eikä edes yritetty sisään vaan oltiin parin muun veneen tapaan ulkopuolella poijussa.
Gotland ja Visby
Matka Öölannista Gotlantiin oli leppoisaa purjehtimista ja välillä moottorilla auttaen, loppumatkasta tyyntyi miltei kokonaan. Hieno paikka, vaikkakin nyt täynnä kesänviettäjiä, etupäässä nuorisoa Tukholmasta, hienoja veneitä ja aivan tukossa. Löysin paikan, jossa oli keltaiset kyltit ja ulkomaan kieltä, tulkkasin sen näin: " Tässä oiva paikka teille, olkaa hyvä". Siihen vene sopikin mitä mainioimmin, hiukan haittaa teki se, kun alue oli aidattu ja jouduimme pomppimaan aitojen yli tai kiertämään ne. Takanamme oli pieni purjelaiva Uudestakaupungista. Kuka ei ole Visbyssä käynyt, suosittelen käyntiä, aitoa keskiaikaista tunnelmaa ja silti hulinaa, biletystä, musiikkia, riehaa, mutta ei omaa rauhaa niinkään veneilijälle. Hyvät kaupat on kyllä, uudessa kaupungin osassa.
Gotland ja Lickershamn. Visbystä jatkoimme n.15 mailia pohjoisempaan josta löytyi Lickershamn, melko pieni mutta toimiva satama. Illalla nautittiin piknikkiä (viiniä ja lihapullia) aallon murtajalla muiden veneilijöiden tapaan auringon laskua katsellen. Kiva satama iltapalan nauttimiseen, luonnon ihailemiseen ja vaikkapa uimiseen.
Ornö ja lähisaari. Startattiin varhain aamulla kohti Tukholman saaristoa. Maininki oli melko reilua ja tuuli vastaan, joten jouduttiin muuttamaan alkuperäistä kurssia enemmän pohjoiseen. Radio toitotti koko päivän galewarningia, mutta onneksi vasta Tanskan salmiin ja Ruotsiin etelärannikolle. Päivän aikana maininki laantui ja illalla saavuimme tyynessä kelissä saaristoon. Ankkuroitiin Ornön lähellä sijaitsemaan Hanstenin poukamaan yöksi. Täällä bongattiin kesän ensimmäiset hyttyset. Aamulla poikettiin Ornön saaressa kaupassa ja jatkettiin matkaa.
Sandhamn ja Lökholmen
Päivä puikkelehdittiin saaristossa muiden purjeveneiden seassa, kerralla näkyi keskimäärin aina n.20 muuta venettä. Hiki virtasi kun jiippailtiin vähän väliä. Päivän päätteeksi saavuimme Sandhamniin, joka näytti sen verran täydeltä ettei edes yritetty sisään. Ajettiin ensimmäisen kerran harhaan kun mentiin viereiseen saareen jossa myös oli satama. Hyvin suojaisa poukama kallioiden keskellä. Sisään meni vain hyvin kapealta näyttävä väli. Täälläkin oli täyttä, joten kiinnityimme oikealle puolelle kallioon, ankkuri perään ja keula maihin kiinni. Naapuriveneestä kerrottiin että paikka on ok eikä satamamaksua tarvitse maksaa tällä puolen. Grillattin kalliolla ja soudettiin kumiveneellä toiselle puolelle. Suihkut löytyivät tästäkin satamasta, muuhun tarjontaan ei jaksanut tällä erää.
Kapellskär to Åland, meni mahtavassa aallokossa, osaa se Itämerikin tarvittaessa, tosin ei miään ongelmia ollut, lyhyt väli ja nopea.
Maarianhamina Itäsatama
Matkamme kalleimmat ostokset ruokakaupasta, huonoin, tympein ja kielitaidottomin palvelu, mitä missään on tullut vastaan. Liekö tämä pakkoruotsin vääntäminen joku kielikysymys vai jokin itsenäistymispyrkimysten välikappale, moni muukin sitä ihmetteli. Tämä kylä sopii niille, jotka eivät muualle pääse, en näe mitään syytä vierailla toiste. Kirpputorikin oli laittanut nollan hintojen perään, jos vertasi naapurimaan hintoihin. Voi miksi aina pitää järkyttyä kun palaa kotimaata kohti???
Degerby
Vierasvenelaituriin osuvat lautan aallot sen verran pahasti, että ei voi suositella paikkaa kellekkään.
Korpoström
Saavuimme Korppoströömin satamaan iltapäivällä, päivä oli tuulinen ja saimmekin hyvät vauhdit sivumyötäisestä, taas hienoa purjehdusta ja vauhdilla, tulihan siinä matkaakin Degerbystä tänne aika tovi. Näimme isoja purjelaivoja ja seilasimme rinnakkain purjelaiva Estellan kanssa jonkin matkaa. Satamassa oli tuulen puolen paikkoja jäljellä, mutta eihän täällä edes tuule, S/Y Proaina on tehty tuulisiin olosuhteisiin, joten paikka sopi meille. Laitoimme käytyjen maiden liput liehumaan, sillä olihan tämä ensimmäinen kotimaan satama johon nyt tulimme. Sauna oli aamulla, siistit saunatilat, yhdet parhaista matkallamme.
Hakkeenpää
No kotisatamaan ei ehditty, kun jo piti lähteä kohti Raumaa, sukelluskalastuksen sm-kisoihin. Hakkeenpäässä piti yöpyä, rauhallista oli. Grillasimme siinä laiturilla makkarat ja naapuriveneilijä tarjosi punaviinit, mukava tunnelma. Aamulla naapurivene lähti ja hetken kuluttua huomasimme heidän jollansa kelluvan kaisliikkoon, haimme sen kumpparilla ja otimme hinaukseen. Tiesin, että he ovat matkalla Uuteenkaupunkiin, mutta emme päässeetkään samaa reittiä, jota he olivat menneet. Onneksi puhelin on keksitty ja tieto jollasta levisi nopeasti, ja sovimme, että viemme sen Isokarin majakkasaarelle, jonne jätimmekin sen myöhemmin samana päivänä. Toivottavasti tuuli ei tuottanut ongelmia jollan noutajille.
Pyhämaa
Pyhämaan kalasatama Pujon saaren vieressä on ennestään tuttu paikka meille. Pieni ja rauhallinen suojasatama, jossa yövyimme parin ranskalaisveneen ja yhden ruotsalaisveneen kanssa, kehuin ranskalaisille Kuuskajaskaria ja siellä vielä myöhemmin heidät tapasimmekin.
Kuuskajaskari / Rauma
Kisailimme Kuuskajaskarissa, eipä onni ollut myötä, liekö kunto heikentynyt parin kuukauden venematkamme aikana. Veneemme on nyt Raumalla, Syvärauman vierassatamassa, josta matka jatkuu....
Nauvoon mökkilaituriin ajettiin kiertäen Ahvenanmaan saariston kautta, Kihdin selkää ja vaikka mistä, mukava on välillä seilata suojaisillakin vesillä, vähän ahtaalta joskus tuntuu, ja työläältä, halssin vaihtoa ja purjeiden trimmaamista koko ajan. Kotimaan kaupat saaristossa ovat onnettomia tarjonnaltaan ja niitä on harvakseltaan. Matka taittuu hitaammin kuin aavalla selällä tai aavalla rannikolla ja päivämätkat jäävät lyhyemmiksi, mutta ankkuripaikkoja on paljon ja hyviä ja suojaisia ovat.
Pikku-Nauvo
Vene on meressä edelleen ja jääkin laituriin talvehtimaan
Tähän päättyy tämä tarina, ehkä lisään kuvia matkamme varrelta, Seuraavaa matkaa suunnitellessa....., olisiko Välimeri, Karibia....., Virossa tulee varmasti käytyä ja...
Olen jo miettinyt, että jospa purjehtisi Proainan Välimerelle, niin voisi siellä viettää pari kesää tai olisiko ARC-Ralli Atlantin yli jotain tai...., olisitko sinä venettä vailla? Jos tahdot mukaan kesän 2010 reissuille, ota rohkeasti yhteyttä. Veneeni ei ole maailman nopein, mutta mukavin ehkä?
manne.rantanen@pp.inet.fi Jos olet kuvannut meitä matkoillamme, niin lähetätkö kuvan meillekkin, ja jos löydät kuvan veneestäsi sivuiltamme, niin lähetämme sen sinulle mielellämme. (If you have good photo from this trip, send it to me please. If you see yours boat in our websites, let me know if you want that photo.)